Blogi
Kuntien elinvoima ja taksipalvelut – Yrittäjyydellä parempia palveluita
Kuntavaaleissa 2025 päätetään siitä, millaisella strategialla Suomi rakentaa tulevaisuuttaan. Yrittäjyyden, palveluiden saavutettavuuden ja markkinaehtoisten ratkaisujen merkitys korostuu erityisesti alue- ja kuntapäätöksenteossa. Taksiala on elämässä läpi merkittävää murrosta, ja nyt on aika huolehtia siitä, että sen rooli säilyy elinvoimaisena ja turvaa palvelut kaikille suomalaisille.
Markkinaehtoinen taksiyrittäjyys turvaa palvelut
Suomen tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että annamme yrittäjyyden kukoistaa. Kilpailullisilla markkinoilla toimivat yritykset ovat tehokkaita kumppaneita kunnille ja hyvinvointialueille esimerkiksi Kela- ja sote-kyytien järjestämisessä. Taksipalvelut ovat ratkaisevassa roolissa myös haja-asutusalueilla, joissa liikkumisen vaihtoehdot ovat rajalliset. Hyvin hoidettu kilpailutus ja pitkäkestoiset sopimukset varmistavat, että taksiyrittäjillä on edellytykset investoida esimerkiksi esteettömiin ajoneuvoihin.
Hankinnat markkinoilta – elinvoimaa kunnille
Hyvinvointialueilla ja kunnilla on valtava potentiaali toimia alueidensa elinvoiman moottorina. Kun palvelut hankitaan markkinoilta, syntyy työpaikkoja ja elinvoimaa sekä säilytetään paikallinen palveluverkosto. Hankintapäätöksissä tulee huomioida paikallisten yritysten rooli ja varmistaa, että kilpailutukset tehdään reilusti ja avoimesti. Vastuullisesti toteutetut kilpailutukset huomioivat paitsi kustannustehokkuuden, myös laadun ja palvelun jatkuvuuden.
Inhouse-yhtiöiden rajoittaminen tukee kilpailua ja palveluiden laatua
Viime vuosina kunnallisten inhouse-yhtiöiden rooli henkilökuljetuksissa on kasvanut, ja tämä on aiheuttanut epätasapainoa markkinoille. Julkisesti tuetut yhtiöt, jotka kilpailevat markkinoilla ilman samankaltaisia velvoitteita kuin yksityiset yritykset, voivat pahimmillaan heikentää palveluiden saatavuutta erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Inhouse-ratkaisujen sijaan kuntien ja hyvinvointialueiden tulee luottaa osaaviin yksityisiin toimijoihin.
Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa
Yritystoiminnan ennustettavuus ja vakaus ovat elintärkeitä kaikille yrittäjille. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi arvioida päätöstensä yritysvaikutuksia pitkäjänteisesti. Epävarmuus ja poukkoilevat päätökset voivat heikentää investointihalukkuutta ja siten vähentää palveluiden tarjontaa. Yritysvaikutusten arviointi on otettava pysyväksi osaksi julkista päätöksentekoa.
Taksipalvelut ovat osa huoltovarmuutta
Taksiliikenne on osa Suomen kriisinsietokykyä ja huoltovarmuutta. Erityisryhmien kuljetusten, sairaalamatkojen ja koulukyytien jatkuvuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Yksityisten taksiyrittäjien kanssa tehtävä yhteistyö varmistaa, että myös kriisitilanteissa on riittävästi ajoneuvoja ja osaavia kuljettajia käytettävissä.
Yksilön vastuu palveluiden käytössä
Julkisten palveluiden kehittämisen lisäksi myös yksilöillä on vastuunsa niiden käyttämisessä ja tukemisessa. Valitsemalla paikallisia ja yrittäjävetoisia palveluntarjoajia varmistamme, että ne pysyvät elinvoimaisina ja voivat jatkaa toimintansa kehittämistä. Kuntalaisten valinnat vaikuttavat suoraan siihen, millaisia palveluita alueella on tulevaisuudessa tarjolla.
Taksien saatavuus ja turvallisuus osana kunnallista suunnittelua
Liikenneympäristön turvallisuus ja sujuvuus ovat keskeisiä niin taksiasiakkaille kuin kuljettajillekin. Kuntien tulee huomioida kaavoituksessa taksiliikenteen tarpeet ja varmistaa turvalliset nouto- ja jättöpaikat. Tämä tukee sujuvaa ja turvallista liikkumista erityisesti keskusta-alueilla ja suurten palvelukeskittymien läheisyydessä.
Kunta voi tukea taksien saatavuutta päivystyskorvauksella
Joissakin kunnissa on otettu käyttöön malli, jossa kunta maksaa takseille päivystyskorvausta varmistaakseen, että palvelu on saatavilla ympäri vuorokauden. Tämän mallin laajentaminen muihinkin kuntiin voisi edistää palveluiden saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Yrittäjyyden ja vapaan kilpailun puolesta
Suomi tarvitsee toimivat, laadukkaat ja reilulla kilpailulla tuotetut taksipalvelut. Hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävänä on varmistaa, että markkinaehtoinen yrittäjyys pysyy elinvoimaisena ja että palvelut säilyvät kaikkien saatavilla.
Perintöveron poistaminen ja siirtyminen luovutusvoittoveroon – oikeudenmukaisempi ratkaisu?
Perintövero on ollut Suomessa pitkään keskustelun aiheena, ja yhä useammat asiantuntijat ja poliitikot ovat alkaneet kyseenalaistaa sen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden. Monissa maissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, perintövero on jo poistettu, ja Suomessa voitaisiin siirtyä vastaavaan järjestelmään, jossa perintöveron sijaan maksettaisiin veroa vasta omaisuuden myyntihetkellä eli luovutusvoittoverona.
Miksi perintövero tulisi poistaa?
- Kohtuuttomuus perheyrityksille ja omaisuuden haltijoille
Perintövero osuu erityisen ankarasti perheyrityksiin, joissa perilliset joutuvat maksamaan merkittäviä summia perintöveroa ilman, että yrityksestä saataisiin konkreettista rahavirtaa. Tämä voi johtaa yritysten myyntipaineeseen ja jopa työpaikkojen menetyksiin. - Varallisuuden kiertokulku ja talouden kannustimet
Perintöveron poistaminen voisi lisätä investointeja ja yrittäjyyttä, koska omaisuus ei siirtyisi eteenpäin verotuksen kautta heikentyneenä. - Epäreilu kaksinkertainen verotus
Perinnöksi jäänyt omaisuus on yleensä jo kertaalleen verotettu esimerkiksi palkkatulojen tai sijoitusten kautta. Perintövero on näin ollen lisärasite omaisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle.
Luovutusvoittovero perintöveron tilalle
Luovutusvoittoveroon perustuva järjestelmä tarkoittaisi sitä, että peritystä omaisuudesta maksettaisiin vero vasta siinä vaiheessa, kun perillinen myy omaisuuden. Tämä mahdollistaisi sen, että omaisuus voisi säilyä omistuksessa ilman pakollista veronmaksua heti perinnön saatua. Lisäksi veron määrä perustuisi todelliseen arvonnousuun, mikä tekisi verotuksesta reilumpaa ja kannustavampaa.
Tämä malli:
- Vähentäisi epävarmuutta ja taloudellista painetta perillisten keskuudessa.
- Poistaisi tarpeen myydä omaisuutta kiireellä vain verojen kattamiseksi.
- Perustuisi varallisuuden arvonnousuun, jolloin verotus kohdistuisi todelliseen voittoon eikä suoraan perittyyn omaisuuteen.
Yhteisöveron lasku ja turhien yritystukien poistaminen
Suomen yhteisöverokanta on tällä hetkellä 20 %, mikä on kilpailukykyinen, mutta silti korkeampi kuin EU:n minimivaatimus, joka on 15 %. Laskemalla yhteisöveron minimitasolle voitaisiin:
- Parantaa Suomen houkuttelevuutta yrityksille ja ulkomaisille investoinneille.
- Vähentää yritysten tarvetta siirtää toimintaansa matalamman verotuksen maihin.
- Kompensoida verotulojen menetystä poistamalla turhia ja tehottomia yritystukia.
Yritystuet ovat Suomessa monimutkainen kokonaisuus, ja moni tuki kohdistuu jo kannattaville yrityksille, joilla ei ole välttämättä tarvetta julkiselle avustukselle. Tukien karsiminen vapauttaisi resursseja taloudellisesti hyödyllisempään käyttöön ja vähentäisi julkisen talouden rasitetta.
Lopuksi
Perintöveron poistaminen ja siirtyminen luovutusvoittoveroon loisi oikeudenmukaisemman ja taloudellisesti järkevämmän järjestelmän. Samalla yhteisöveron laskeminen ja yritystukien järkeistäminen vahvistaisi Suomen kilpailukykyä ja mahdollistaisi yritystoiminnan kasvun ilman tarpeettomia veroesteitä. Näiden muutosten yhteisvaikutus voisi luoda kestävän ja oikeudenmukaisen verojärjestelmän, joka tukisi sekä yrittäjyyttä että kansantalouden kehitystä.
Yhteistyöllä työllisyyttä ja hyvinvointia – näkökulma osatyökykyisten työllistämiseen
Suomen menestys rakentuu työllisyydelle ja yrittäjyydelle. Uskon, että jokaisella työkykyisellä ihmisellä tulee olla mahdollisuus osallistua työelämään omien kykyjensä mukaisesti. Työllisyyden edistäminen on parasta sosiaaliturvaa, ja siksi on tärkeää, että hyvinvointialueet ja työllisyysalueet yhdistävät voimansa auttaakseen osatyökykyisiä henkilöitä työllistymään.
Kestävän talouden ratkaisut työllisyyden tukena
Haluan kohdentaa julkisia resursseja tehokkaasti. Hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden yhteistyö voi olla merkittävä tekijä osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä, mutta sen on tapahduttava tuloksellisesti ja vaikuttavasti. Resurssien oikea kohdentaminen työllisyyttä edistäviin palveluihin ei ole vain inhimillinen ratkaisu, vaan myös taloudellisesti kestävä valinta, sillä se vähentää riippuvuutta sosiaaliturvasta ja lisää verotuloja.
Yrittäjyys ja kolmas sektori osatyökykyisten työllisyyden mahdollistajana
Järjestöt ja yksityinen sektori ovat avainasemassa osatyökykyisten työllisyyden edistämisessä. Yrityksille on luotava kannusteita rekrytoida osatyökykyisiä, esimerkiksi tarjoamalla kevennettyä hallinnollista taakkaa ja tukemalla joustavia työmuotoja. Kannattan lainsäädännön selkeyttämistä siten, että yritykset voivat helpommin rekrytoida osatyökykyisiä ja tarjota heille sopivia työtehtäviä.
Digitaalinen saavutettavuus ja henkilökohtainen palvelu
Korostan, että työllisyyttä tukevien palveluiden on oltava yhdenvertaisia ja saavutettavia kaikille. Digitaaliset ratkaisut voivat parantaa palveluiden saavutettavuutta, mutta ne eivät saa korvata mahdollisuutta henkilökohtaiseen asiointiin niille, jotka sitä tarvitsevat. Palveluiden on oltava tehokkaita, mutta samalla ihmisläheisiä.
Kustannusten jakaminen oikeudenmukaisesti
Osatyökykyisten työllisyyden edistämiseen liittyvien kustannusten ei tule jäädä yksittäisten kuntien tai yritysten harteille, vaan niihin on rakennettava käytännön ratkaisuja, jotka kannustavat yhteistyöhön. Esimerkiksi työntekijöiden tarvitsemien apuvälineiden tai erityiskuljetusten kustannuksiin voidaan kehittää kannustinjärjestelmiä, joilla yrityksiä tuetaan osatyökykyisten rekrytoinnissa.
Kokoomuksen tavoitteena työllistävä ja kannustava Suomi
Työ on parasta sosiaaliturvaa. Kokoomus haluaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua ja jossa työn tekeminen kannattaa aina. Tähän tavoitteeseen päästään yhdistämällä voimavarat tehokkaasti, vahvistamalla yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä sekä luomalla kannusteita työllistymiselle. Oikeilla ratkaisuilla Suomi voi olla entistäkin työllisempi, oikeudenmukaisempi ja menestyvämpi maa kaikille kansalaisilleen.